Epätavalliseen tapaan olin kolmantena viikonloppuna peräkkäin kisoissa. Yleensä koitan välttää peräkkäisiä kisoja, sille en koe mitään tarvetta kuormittaa koiraa jatkuvalla kisaamisella. Nyt mahdolliset kisat olivat kaikki kuun alussa, joten päätin tehdä poikkeuksen asian suhteen.
Lauantaina siis suuntasiin Sipooseen Johanna Nybergin tuomaroitavaksi. Kerrankin oli niin hyvä lähtöpaikka, että kerkesin hakea koiran rauhassa sisälle hyvän aikaa ennen omaa suoritusta. Siitäkin huolimatta ensimmäinen agilitystartti meni aivan kuutamolla juoksemiseksi. Tikru kyllä istuutui itsenäisesti lähtöön, mutta katseli taivaalle ja oli poissaoleva. Lähti kuitenkin pyynnöstä radalle, mutta kielsi toisena olleen putken ja lopulta otti väärän radan heti alussa. Toki väärä rata olisi voinut tulla muutenkin (putkin A-esteen alla, putki olisi pitänyt ottaa), mutta nyt kun koira oli jotenkin "jäässä" niin ei se edes irronnut tavanomaisesti esteelle. Toki kun alla oli jo hylkäys, niin pääsin kokeilemaan juoksupuomin kääntyy-käskyä. En ole treenannut kääntymistä ainakaan vuoteen ja hiukan epäilin että miten toimii. Selkeästi Tikru kuitenkin eteni kootumpaa laukkaa puomilla ja teki oikein mainion puomin. Pujottelun suunnassa oli ratatyöntekijä ja jostain syystä Tikru jätti pujottelun kesken ja meni moikkaamaan henkilöä. Tämänkin laitan paineistumisen piikkiin. Kaiken kaikkiaan päällimäisenä tunteena ihmetys, että mikä Tikrua ahdistaa.
Toiselle agilityradalle hain Tikrun autosta samalla tavalla aikaisin sisälle. Tällä kertaa koko koiran olemus oli rennompi, Tikru hakeutui aktiivisesti kontaktiin ja oli välittämättä (ja haukkumatta) toisille koirille. Tehtiin lämmittelyt selkeästi yhdessä, samassa kuplassa. Omaa vuoroa odotellessa Tikru alkoi jopa vetämään lähdön suuntaan. Siitäkin huolimatta ensimmäiset viisi estettä meni taas hiukan tervassa. En riskeerannut toisena ollutta takaakierto-persjättöä, vaan tein varman takaakierto-valssin. Pujottelu oli hidas, samoin keinu. Mutta siitä eteen päin sitten mentiinkin tyylikkääsi. Aina niin tyylikkäästi että oltiin nollalla maalissa 3,65m/s etenemällä! Hetki piti vielä jännittää että riittääkö sijoitus ja riittihän se kun olimme 2/14 :)
Johan tuntuukin mahtavalta! Viimein kolmosissa! Ensimmäisen kakkosen LUVAN jälkeen kisasin kaikkiaan kahdeksan kertaa joista kuusi nollaa. Aika huikea nolla% (67,7%) kaiken lisäksi! Odotan innolla tulevia koitoksia kolmosissa, ja sitä että päästään vihdoinkin toteuttamaan meidän tavoitteita ja unelmia. Mutta siten ennen huilataan kisoista, useampi viikko. Lenkkeillään nykyistä enemmän ja minä treenaan persjättöjä, pitäähän ne nyt osata kolmosissa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti