Viimein se kaivattu nolla!

 Tikrun kanssa suunnattiin sunnuntaina meille uuteen halliin, JAUn halliin Sipooseen. Olin alkujaan ilmoittanut Tikrun kahdelle radalle, mutta kisat venyivät niin myöhäisiksi että päätin käydä juoksemssa vain yhden. 

Ja minkäs Tikru tekikään, meidän ensimmäinen nolla kakkosista :D

Tämä oli ensimmäistä kertaa Tikrun kanssa rata, missä Tikru ei ottanut mitään häiriötä tai säätänyt omiaan. Toinen rata kun puomi suojui rennolla laukalla. Ties kuinka mones rata kun ohjaaja ei juokse.... Täytyy nyt alkaa harjoituttamaan itseäni juoksemiseen, ja siihen että uskallan luottaan Tikruun. Nyt etenemä oli 3,6m/s ja ihanhelpolla tuota saa paremmaksi kun alan juoksemaan. Ihan kamalaa hölkkäilyä oli koko rata. Miten ihmeessä radalla tuntui että vedin aivan täysiä?

Saattoi ehkä ollakin hyvä juttu ettei kisattu kuin yksi startti. Ehkä näin Tikrun itsetunto ja luottamus kasvoi, kun sai hyvän onnistumisen alle ja lähdettiin kotiin.

Mörkön tokoilua

 Niin vain toko-innostus on jatkunut ja treenit ovat siirtyneet keittiöstä ulos. Yllättäen olen myös itse löytänyt uuden mukavuusalueen uusien juttujen parissa, aiemmin kun jotenkin kaikkia AVOimeen liittyvä tuntui jo lähtökohtaisesti haastavalta.

Mörkön kanssa on puuhailtu lähinnä merkin kierron parissa. Itseluottamusta irtoamiseen ja itsenäiseen suorittamiseen on rakennettu maltilla, ja tällä hetkellä Mörköllä on kisaetäisyys (10m) hallussa. Aion toki vielä yliopettaa liikettä, ainakin pari metriä pitää saada kasvatettua etäisyyttä lisää ettei varmasti iske ahdistus kisatilanteessa. Liikkeen yleistäminen eri paikkoihin sekä erinäköisiin kierrettäviin asioihin on myös tehtävä maltilla. Tähän mennessä Mörkö on kiertänyt 1-4 tötteröä tai ämpäriä, saavia sekä hypyn tolppaa. Treenipaikkoina on ollut oma piha ja hallin kenttä. Saa nähdä kauanko ulkona pystyy edes treenaamaan, yhtänä päivänä liukkaus muistutti itsestään ja pisti miettimään myös sisätreenipaikkojen mahdollisuutta.

Ruudun alkeita on treenattu myös vähän, eli olen ehdollistanut koiraa kosketusalustaan. Tällä viikolla kokeilin ensimmäistä kertaa ulkona alustaa, rakensin ruudun ja vein alustan keskelle. Olin todella iloisesti yllättynyt - ja helpottunut - kun Mörkö irtosi ruutuun 1m, 2m ja 3m päästä. Selkeästi myös merkille irtoaminen tukee ruutua, tällä hetkellä on näe estettä ruudun opettamiselle.

Aina hallilla Mörkön kanssa käydessäni, eli korkeintaan kerran viikkoon, olen tehnyt myös hyppynoutoa. Olen vahvistanut vinoja lähestymisiä ja sitä että hyppy suoritetaan mennen tullen siltä varalta että kapula on vinossa suhteessa hyppyyn. Namikupilla tämä onnistuu hyvin, Mörkö hakeutuu parinkin metrin päästä takaisin hypylle. Kapulan kanssa paluuhyppy jää helposti jos kapula ei ole linjassa hypyn kanssa. Tätä pitää tuumailla lisää, sillä en oikein tiedä miten asiaa lähtisin Mörkölle viilaamaan. Hyvää on myös se, että Mörkö kestää nyt kapulan heiton eikä lähde varastamaan. Myös kapulan nostokin muistuu nykyään aina, alussa meinasi kapula unohtua. Kaikista iloisin yllätys on ollut kuitenkin kapulan kanssa sivulle tulo, tämä oli Mörkölle jostain syystä tosi vaikeaa ja pitkään keittiötreenin teemana.

Liikkeestä seiso ja maahan ovat mielestäni kisavalmiita, liikkeestä istumiseen pitää paneutua vielä enemmän. Tätäkin olen tehnyt (vähän) sisätiloissa, pitää alkaa tekemään myös ulkona. Mutta vasta merkin kierron tultua valmiiksi.

Mörkö on niin onnellinen kun pääsee tekemään useamman kerran viikossa tokoa <3 Tähän mennessä olen onnistunut välttämään niin koiran kuin omankin ahdistuksen, ja pyrinkin pitämään jatkossakin tekemisen kummellekin mielekkäänä. Vaikka kisat ovatkin suunnitelmissa ensi vuodelle, niin ensisijaisesti treenaamme nyt omaksi iloksi nauttien terveestä ja virkeästä vanhuksesta.

Pari starttia lisää kakkosissa

 Nyt on tullut ihan kivasti startteja alle. Lohjalla oli tarjolla kaksi Anne Saviojan rataa, joista ei kyllä jäänyt pahemmin kerrottavaa jälkipolville.

Päivä aloitettiin vaihteeksi hyppyradalla, ihan kiva ettei aina ole agility-rata ensimmäisenä. Rata sinänsä meni mainiosti, mutta jostain syystä Tikru jäi viettämään aikaa neljäntenä olleen putken sisälle. Kaatuiko koira, vaiko veikö hajut - en voi tietää. Joka tapauksessa aikaa paloi ja lopulta tultiin nollalla maaliin mutta muutaman sekunnin yliajalla.

Agilityradalla toistui aikaisemmillakin kerroilla toistunut. Jostain syystä toisella radalla Tikru voi ottaa häiriötä ratahenkilöistä, radan ulkopuolisista koirista, hajuista... niin kävi nytkin. Sen lisäksi Tikru eteni mielestäni jotenkin tahmeasti. Kielto pujottelusta kun Tikru kävi moikkaamassa ratatyöntekijää ja reilusti yliaikaa. 

Olen pohtinut paljon tätä toisen radan ongelmaa syksyn aikana ja nyt lopulta on pakko uskoa että kyseessä on koiran paineistuminen. Tikrun kuntoa on kasvatettu ja se on parempi kuin ikinä. En voi mitenkään uskoa ettei koira jaksaisi juosta kahta rataa Tikrua on käytetty säännöllisesti kropan tarkistuksissa, joten en oikein jaksa uskoa että on jumia tai vastaavaakaan. Toki 100% varma ei voi koskaan olla. Mutta jotenkin luulen että Tikru joutuu käyttämään henkisen kapasiteettinsa ensimmäisellä radalla, ja sitä myöten toinen rata on enemmän sekoilua. Tähän ei taas auta kuin kokemus. Lisää startteja, lisää uusia paikkoja. Toivotaan että tämä asia ratkeaa starttien myötä itsestään.

Pari starttia kakkosissa

 Lauantaina oli taas Tommi Raita-ahon ratoja Lohjalla kaksin kappalein. Olin hyvin iloinen siitä, ettei Tikrua häirinnyt ollenkaan "uusi" paikka (edellisen kerran käyty helmikuussa). Pohjan hajut vei hieman koiraa, mutta muuten ei ottanut häiriötä. Hyvillä mielin starttasin agility-radalle.

Agility-radalla oli monta hyvää kohtaa, mutta myös erittäin kankeita takaaleikkauksia ja löytymättömät kepit nurkassa. Erinomaista oli todella nopa pujottelu sitten kun pujottelu löytyi ja muutenkin vauhdikas loppurata. Ensimmäistä kertaa ikinä puomikin meni rennolla laukalla alusta loppuun, osuma oli korkeahko. Nollaa hätyytellään, mutta jäi jälleen saamatta.

Hyppyradan rataan tutustumisessa selvisi että kaikki tutustuu yhdessä. Voi apua, Tikru oli ensimmäinen suorittaja joten tuli aivan turhaa kiirettä. En kerennyt tehdä Tikrulle alkurutiineja rauhassa ja sehän kostautui sitten siinä että Tikru kävi aikamoisilla kierroksilla. Vielä kun ensimmäinen hyppy oli radan puolelta aitaan päin, ja vieläpä sisääntulon suuntaan niin Tikru ryykäsi suoraan sisääntulokarsinaan ja tiputti samalla riman. Koiran takaisin radalle, pari onnistunut estettä ja kielto in-inissä. Tämän vielä ymmärrän kun inin ei ole mitenkään vahva Tikrulla, mutta kun Tikru ohitti vielä seuraavana olleen putken niin katsoin parhaimmaksi keskeyttää. Tikrun ajatus ei ollut yhtään agilityssä. 

On ikävää kun minit ovat usein ensimmäisenä ja koska minejä on ainakin kakkosissa tosi vähän, niin startti on aina ensimmäisten joukossa. Vielä ikävämpää on se, että rataan tutumisrymät päätetään juuri ennen rataan tutustumista. On aivan eri asia että aikaa on reilu 5min valmistautua kun maksit tututstuu rataan kuin etttä aikaa on pari minuuttia. Mutta koska tämä on asia mihin en voi vaikuttaa, pitää vain treenata nopeita startteja lisää. Kyllä Tikrukin oppii kasamaan ajatukset nopeammin harjoituksen myötä.