Juhannus

Perinteisesti mökkijuhannus. Kyllä se tekee hyvää hidastaa välillä tahtia. Päivät pyörivät pitkälti vesien lämmittämisen, tiskaamisen, ruokailun, nukkumisen ja pelailun merkeissä. Kun ei ole sähköä eikä juoksevaa vettä elämästä tulee pakostakin yksinkertaisempaa, keskittyy oleelliseen. Säät tarjoilivat parempaa kuin ennustettiin, mutta sen verran märkää oli kuitenkin että puutyöt jäi suunnuttelun asteelle. Lupiinit kävin kuitenkin katkomassa, kerrankin kerkesin katkoa ennen kuin olivat tehneet siemenet. Muutaman vuoden lupiinitaisto alkaa tuottamaan tulosta. Pellolla kasvaa nyt paljon monipuolisemmin kukkia ja kasveja. Muuta kasvillisuutta on jo niin paljon etten viitsinyt niittää koko peltoa alas vaan hyökkäsin lupiinitaistoon saksien kera.

Kaupunkisuunnittelua

Mörkö

Oli kuulemma kylmää 😆

Joka päivän vakioaktiviteetti

Juhannusaatto klo 22.00

Kesäillan valssi

Erityisen iloinen olen Mörköstä. Mörkö paini lauman nuorimman koiran kanssa jopa siinä määrin että välillä koirat piti erottaa toisistaan rauhoittumaan ja lepäilemään. Mörkö lenkkeili muiden mukana ja haastoi Tikrua takaa-ajoon ulkona. Mökin ja saunan välillä olevat nousumetrit eivät tuntuneet liian raskailta vaikka mäkeä mentiin ylös ja alas päivittäin useita kertoja.

SERT-A! (SM-nollat 7/8)

 Meillä oli Tikrun kanssa Kirkkonummen kisoissa varsin pöljä päivä! Toki ymmärrän että ihanneajat olivat meille suotuisat ja sitä myöten mahdollisti tämän kaiken, mutta oli siellä kuitenkin 10+ kilpailijaa jokaisessa startissa eikä agiradat olleet mielestäni vaikeita niin en tiedä mitä muut teki... mutta sen tiedän että itse aion nauttia tästä hetkestä!

Ensimmäiselle agility-radalle Tikru lähti hiukan nihkeästi. Tästä huolimatta kuitenkin oli erinomainen puomi, hyvä keinu ja pujottelukin sujui hyvin vaikka olikin seinä kohti ja pujottelun loppu oli lähellä seinää. Olin katsovinani maalista juostessani että olisi ollut nippanappa alle ihanneajan, mutta en ollut varma. Seurasi tiivis tolleri.netin mulkoilu, mutta jostain syystä ensimmäisen startin tuloksia ei sinne tullut ennen kuin oltiin jo tutustumassa hyppyrataan. Kesken tutustumisen sitten kuulutettiin edellisen radan tulokset ja meni kyllä keskittymiskyky melko täysin kun selvisi että Tikru oli saanut ainoan nollan joten Tikru voitti radan saaden SERT-An sekä meriitin AGI-A :D Aivan uskomatonta! Vaikka Tikru on edelleen mielestäni parempi kuin Mörkö, niin agility on muuttunut niin paljon Mörkön ajoista ettei lajia ja koiria voi oikein vertailla, ja siksipä olinkin niin yllättynyt että Tikrukin sai sertin.

Hyppyrata oli vaikea ja kankea. Päätin kokeilla miten Tikrulta luonnistuu kutsusta lähtö kun viime aikoina ollaan tehty vain yhteislähtöjä. Ei ollut hyvä ajatus, sillä Tikru oli koko radan todella tahmea ja epävarman oloinen. Virheetön rata mutta yliaikaa.

Hetken mietin että jäänkö kolmannelle radalle kun ei ollut mahdollisuuksia enää tuplanollaan. Toisaalta puuttuvat agilitynollat SMiin kummitteli ajatuksissa, joten päätin jäädä. Keskityin lähdössä Tikrun hyvään mielentilaan ja vaikka tässä mielestäni onistuin oli Tikru silti hidas radalla. Tälläkin radalla kuitenkin hyvä puomi ja keinu sekä rento pujottelu. Jälleen vilkaisin maalissa aikaa ja totesin että jälleen ihan pienesti alitetettiin ihanneaika. En ollut uskoa silmiäni kun tämänkin radan jälkeen Tikrun nimi komeili listan ensimmäisenä. Siis niin huikeeta! Meidän uran ensimmäiset voitot kolmosissa :)

Ennen kisoihin menoa sanoin Tikrulle että saat hampurilaisen jos tehdään nolla. Sankari sai hampurilaisensa <3

Kilpailukokemusta hakemassa

 Sunnuntaina päästiin juoksemaan kolme Marika Blomin suunnittelemaa rataa. Olin innostunut, vaikka omat jalat tuntuivatkin tolkuttoman raskailta. Totuus kyllä selvisi päivän aikaan, että raskasta todella oli. Tällä kertaa ei etenemillä juhlittu.

Yleisesti kaikilla radoilla oli samaa vikaa että alku oli hieman tahmeaa ja loppu jouhevaa. Pitää seuraavissa kisoissa laittaa kaikki fokus lähtöön ja minun pitää malttaa huolehtia että Tikru on sopivassa vireessä kun lähdetään radalle. Pujottelu aiheutti myös murhetta ja luulen että painostaa myös hieman Tikrua, sillä aina pujottelun jälkeen Tikrukin laittoi kaasun pohjaan. Kaksi pujottelua vasemmalta ohjaten päätyi virheeseen ja yksi oikealta meni virheettä. Tätä pitää nyt treenata, ettei pujottelusta tule (koiralle) tarpeeton mörkö.

Hyppyrata kaatui pujotteluun ja sen korjaamiseen.... ja korjaamisenn. Loppu meni hyvin. Agilityradalla oli meille haastavia kohtia useita, joista haastavin puomin alitse menevä putki ja hyppy mikä piti ohjata puomin takaa. Yllättäen Tikru irtosi eikä tässä ollut mitään epäselvää. Puomin kontakti oli hyvä. Toisella radalla lisättiin haastetta kun puomin takaa pitikin ohjata jo kolme estettä, mutta tämäkin meni todella hyvin. Puomista ei tullut virhettä, mutta en tiedä minkälainen osuma oli. Ensimmäisen radan keinu (radan lopussa) oli loistava, toisen radan keinu (heti radan alussa) oli hitaampi.

Saas nähdä saadaanko SM-nollat kasaan. Välillä puhkun uskoa ja tällä hetkellä epätoivo yrittää kiivetä ajatuksiin. Jatketaan kuitenkin tekemistä, viimeiseen saakka katsotaan miten käy. 

Viikko yhtä agilityä (SM-nollat 5/8)

 Meillä jäi Tikrun kanssa harmillisesti paljon kisoja väliin useaksi viikoksi oman loukkaantumisen vuoksi ja lopulta hieman myös Tikrun liukastumisen takia. Halusin varmistaa, että hieman osumaa saanut lonkakoukistaja sai parantua rauhassa. Tästä syystä agilityä on viime aikoina ollut paljon, kun totuttauduttiin kumpikin lajin (lihaskunto)vaatimuksiin.

Maanantaina jatkoin edellisviikolla aloitettua teemaa, eli keinua nopeammaksi ja puomin osumat paremmaksi. Keinu parani jo ihan sillä, että tein muutaman alkuopetuksesta tututn vaiheen koiran kanssa. En olisi uskonut että näin pieni kertaus suorastaan mullisti Tikrun keinusuoritukset loppuviikosta. Neljässä startissa oli niin hyvä ja nopeat keinut että alkuun pelkäsin Tikrun tekevän lentokeinun. Ei tehnyt, kyllä koira tiesi mitä on tekemässä kun vauhdilla juoksi keinun päähän saakka. Puomin kanssa meinasi tulla tuskastuminen, sillä Tikru päätti jättää yhden laukan pois puomilta lopputalvesta. Tästä seurasi se, että muutenkin korkealle tulevat osumat muuttuivat suorastaan loikaksi. Kokeilin pumpperia, kokeilin pelkän alaosan juoksuttamista mutta lopulta vanha kunnon ja ennen kaikkea tuttu namimaatti sai puomien suorituksesta sen näköistä kuin toivoinkin. Ei puomi edelleenkään 100% onnistumistarina ole, mutta nyt sentään tiedän miten pitää ylläpitää kisojen välissä puomia.

Keskiviikkona oli Jenna Caloanderin koulutus missä tehtiin tarkoituksella matalilla hypyillä melko suoraviivaista hyvänmielen ratapätkiä. Ja työstettiin myös puomia namimaatilla. Tehokkaat, normaalia lyhyemmät ja kevyemmät treenit ihan tarkoituksella...

...sillä torstaina avattiin kisaputki! Olin ilmoittautunut kolmelle Mia Laamasen radalle, mutta koska keskimmäisltä(kään) radalta ei tullut nollaa jätin viimeisen radan väliin. Vaikka ihanneajat olivatkin maltilliset, niin radoissa riitti haasteita. Meidän tekemisessä näkyi myös pitkä tauko ja luultavasti vuoden ensimmäiset startit hiekalla myös hidastivat. Agilityradalla saatiin puomista vitonen ja vitonen pujotteluun menosta, lisäksi hieman yliaikaa (etenemä 3,5). Hyppyradalla selvittiin paremmin haasteista, mutta tälläkin radalla reilu neljä sekuntia yliaikaa (etenemä 3,55). Kummallakin radalla Tikru myös jännitti hieman, joten muistuttelin itseäni että ensisijaisesti nyt harjoitellaan virettä ja lähtöjä, että seuraavissa starteissa pitää keskittyä ainoastaan tähän.

Perjantaina oli Marika Blomin kaksi agilityrataa. Molemmissa oli aika siinä ja tässä puomi, mutta selvittiin ratavirheittä. Ensimmäiseltä radalta 1,01s yliaikaa (etenemä 3.67) ja toinen rata hieman alle ihanneajan (etenemä 3.75). Jälkimmäisellä radalla oltiin vielä kolmansia, harvinaista herkkua meille. Meinasi hieman harmittaa ensimmäisen radan tulos, mutta minkäs teet. Tuplanolla oli niin lähellä ja silti aivan saavuttamattomissa. Tikru taasen tuntui todella hyvältä sekä itsevarmalta, oli kiva juosta koiran kanssa.

Sunnuntaina oli vielä Mia Laamasen kaksi agilityrataa. Varsinkin ensimmäinen rata oli todella hyvä, mutta pujottelussa tapahtui jotain kun Tikru ei saanut jalkojaan oikeaan rytmiin. Tästä ensin vitonen ja lopulta huolimattoman ohjauksen takia vielä HYL. Pujottelu ja varsinkin sisäänmenot pitää ottaa treenauksen alle. Ihan turhia virheitä Tikrulle yleensä varmalla esteellä. Onneksi kesätreenikausi on alkanut ja pääsee omatoimisesti treenaamaan niin paljon kuin haluaa, niin treenaaminen on (lähes yksistään) itsestään kiinni (paitsi että tapahtuu perheen asettamissa rajoissa, haha). Jälkimmäisellä radalla itse jäkitin alussa pujottelun kanssa ja eihän se kannattanut. Pujottelu meni kyllä hyvin, mutta yliohjaaminen näkyi yliajassa mikä maksoi meille agilitysertin. Vai argh, 1,14s yliaikaa ja sijoituksena toinen (etenemä 3,58). Agisertiä tyrkyttivät palkintojen jaossa, mutta pakkohan minun oli korjata sattunut virhe. Olisi sert mitätöity kuitenkin jossakin vaiheessa aiheettomana. Tikru vaikutti viimeisellä radalla hieman väsyneeltä ja/tai kuuma sää hidasti koiraa. Pitää nyt pohtia minne koiraa seuraavaksi ilmoittaa että jää palautumiselle ja treenaamiselle tarvittavasti aikaa.

Tikru 10v!

 Niin se aika kuluu ja Tikrukin on täyden kympin koira. Ei kyllä uskoisi kun Tikrun menoa katsoo, ja onkin kyllä iso etuoikeus että on pirteä ja terve koira seurana. Täysillä harrastetaan edelleen ja treenaillaan myös jotain uutta. Katsotaan jalostuuko uusi koskaan kisoihin saakka.

Hassua on se, että Mörkö ja Tikru ovat jostain syystä löytäneet toisensa viimeisen vuoden aikana. Aikaisemmin kun jompi kumpi pyysi leikkimään niin toinen katsoi vierestä lähes järkyttyneenä. Mörkö pyytää leikkimään klassisesti etupää alhaalla, ja Tikru pyytää leikkimään taas pepulla tönien. Koirat eivät ole puhuneet samaa kieltä ja yhteisistä leikeistä ei ole tullut mitään. Onko sitten vuodet pehmentäneet koirat tai aivot, mutta nykyään koirat painivat useinkin hyväsä yhteisymmärryksessä. Ei näistä kahdesta koskaan tule ylimpiä ystävyksiä, ja omilla toimillani pitää jatkossakin varmistaa ettei oleminen mene tappeluksi, mutta onhan tuota koirien rennompaa olemista ilo katsoa.

Tikru 10v ja Mörkö 15v5kk

Tikrun mennään jo! -tuijotus

ja komennus kun tuijotus ei riitä

Kovasti Tikru tykkää kaikenlaisesta harrastamisesta. Jumpat kotona on siistii, treenit kotona ja hallilla on siistii, kisaaminen on siistii. En tiedä mistä tuo koira vaistoaa jo edellisnä päivänä että seuraavana päivänä mennään kisoihin. Olen saanut tottua iltaisin ja aamuihin Tikrun vaativaan tuijotukseen 😁

Toivottavasti yhteisiä vuosia on vielä runsaasti edessä 💖

Ladies summer show

 Kävinpä välillä näytelyssä ja tällä kertaa ei edes satanut 😂 Oli oikein mukava ja rauhallinen päivä ja pääsinpä rotukehän kaksi kertaa ja vieläpä isoon kehäänkin kahteen kertaan. Saatiin Tikrun kanssa treeniä koko rahan edestä. Tikrua on aikaisemmin ahdistanut pöydällä ja pitkään seisottaminen ja olen todella tyytyväinen miten rennosti Tikru seisoi jokaisessa kehässä. Vapaana esittäen Tikru seisoi kuin tatti, ja päivän loppua kohden maassa seisottaminenkin meni rennosti.

Tikru ROP ja ROP-vet, tuomarin Tuula Plathan

"10 -vuotias veteraani, joka hyvässä kunnossa. Ilmeikäs pää priima pigmentti. Hyvä purenta. Toivoisin aavistuksen viistommat lavat. Vakaa selkälinja ja hyvä häntä. Luja luusto. Kauniissa näyttelykunnossa ja liikkuu hyvin."

Taas mentiin kovaa (SM-nollat 4/8)

 19.4. oli Janne Karstusen tuomaroimat kisat I-HAHilla, missä Tikrun kanssa juostiin kaksi starttia. Tikru tuntui jo lämmittelylenkillä rennolta, ei juurtunut nenästään jokaiseen hajuun kuten joskus aikaisemmin. Sisälläkin lämmittelyä tehdessä Tikru oli tosi mukavasti kuulolla.

Agility-radalla oli hyvä meno, ja radalta poistuessa vilkaisin näyttöä että olisi ollut nolla. Pettymys oli sitäkin suurempi kun lopullisissa tuloksissa oli kuitenkin vitonen. Jostain syystä puomin virhettä ei oltu heti merkattu tuloksiin. Videolta katsottuna virhe on tainnut kuitenkin olla, todella ylös tuli osuma. Erinomaista on kuitenkin se, että jälleen Tikru paineli 39m/s etenemällä. Kohonnut vire ja nopeutuneet etenemät aiheuttavat nyt päänvaivaa puomilla, kun Tikru on jättänyt yhden laukan pois. Pitää ottaa puomia työnalle, josko oikea rytmi löytyisi myös nykyisellä vauhdilla.

Häntä suorana <3

Hyppyrataa ennen hoksasin leikittää Tikrua lelulla ja Tikruhan innostui leikistä. Ihana huomata että Tikru pystyy leikkimään kisapaikalla. Radalla Tikru oli ihan häntä pystyssä ja sitten mentiin ja mentiinkin 4,25m/s etenemällä! Tästä tuli myös nolla, joten nyt on hyppynollat koossa SMiä ajatellen :)

Ilmavaa on :D

Urheilija <3