Minkku 8kk

Meidän Late Lammas on edelleen melkoinen pallo. Turkki ei oikeastaan edes yritä mennä jakaukselle ja turkkia muutenkin on ihan riittämiin. Suurena taitona tässä kuussa tuli kintun nosto. Tietty alussa Minkku oli niin innoissaan taidostaan että pissi etujalalleen, mutta onneksi pissisihti on parantunut alkuinnostuksen jälkeen.

Muuten kuvailisin Minkku koiraksi, jonka moottoriin on laitettu lisää hevosvoimia, mutta jarrutehoa ei ole kasvatettu samassa suhteessa. Minkku innostu hirveän nopeasti aivan kaikesta ja kun kierrokset menevät punaiselle tulee myös haukkuminen mukaan. Ihaninta kaikista on ihmiset, sitten koirat. Välillä voi huutaa kesken oman leikin. En vielä ole metelöinnistä huolestunut, mutta onhan tämä asia mikä pitää  pitää mielessä. Onneksi Minkku osaa myös rauhoittua melko hyvin. Keskittyessään johonkin asiaan ääntä ei tule laisinkaan. Joten opettelemme sisäistä vireenhallintaa. 

Suppiksia

Minkku aloitti myös tokopainoittaisen pentukoulun koirakoulu Kompassissa. Kahden kerran jälkeen olin odottanut kurssilta jotain muuta, mutta katsotaan mihin suuntaan agenda kehittyy loppuvuoden aikana. On ollut mukava huomata miten hyvin Minkku pystyy keskittymään minuun. Tähän mennessä olen palkinnut vain nameilla, ensi kerralla ajattelin kokeilla leluakin. Taidollisesti on aloitettu istu, maaha ja kontaktikävely sekä vahvistettu sivulla olon paikan mukavuutta ja kannattavuutta.

Kotona olen jumpannut Minkun kanssa hieman. Pääasiassa peruuttamista ja pivottia. 

Synkattua ulkoilua

Odotellaan karvan vaihtumista... 😱😱

TOKO ALO1

Alkukuusta ahkeroimme Tikrun kanssa erityisesti liikkeestä maahan, mielentilan ja palkattomuuden kanssa. Saatiin todella mukavia onnistumisia, mutta varsinaisesti alo-luokan tehtävien kertaaminen jäi luokattoman vähälle. Liikkeestä maahan otti osansa joka treeneissä ja vaikka koitin käydä kaikki luokan liikkeet läpi niin kiire tuli ja hiukan huonolla valmistautumiselle lähdettiin kokeeseen. Joka tapauksessa oli varma olo että Tikru menee kokeen läpi omilla jaloilla, eikä minun tarvitsisi määräänsä enempää kannatella koiraa henkisesti. Joten kaikkinensa olin hyvillä mielin.

Koe oli jo 13.9. ja kokeen tuomarina toimi Mari Väänänen ja kisapaikkana oli Kirsuhalli. Luoksepäästävyys tehtiin sisällä, mikä hieman kuumotti kun kaikki koirakot ahtautuivat pieneen tilaan. Hyvin meni ja Tikru keskittyi minuun. Tällä kertaa arpa osui niin että mentiin ensimmäisenä kehään. Hetken kauhistelin asiaa, mutta sitten selvisi että paikallaolo on vasta lopussa joten voin rauhassa valmistautua suoritukseen ilman kiirettä. Onneksi kehä oli tällä kertaa suunniteltu niin ettei heti kehääntulosta alkaneet kaikki liikkeet kuten edellisellä kerralla. 

Hyppy 9.5: Lähti ekalla käskyllä mukaan siirtymään, hieman tahmea sivulletulo. Hyppy oli hyvä mutta kauttaaltaan hieman tahmea. Lopun perusasento oli hieman vino.

Liikkeestä maahan 8: Siirtymä hyvä, sivulletulo hyvä. Lähti seuraamaan hyvin ja Tikru pystyi kuuntelemaan käskyä ja menemään maahan. Hidastin hieman varmuuden vuoksi käskyä antaessani. Pysyi maassa, mutta ennakoi sivulla istumisen. Ei haitannut ennakointi yhtään, tärkein osuus onnistui ensimmäistä kertaa kokeessa. Ollaan harjoiteltua oikeita asioita, JES!

Seuraaminen 7.5: Siirtymisestä seuraamiseen minulla ei olemuistikuvaa, mutta sivulle tulo oli tahmea. Otin uuden siirtymän ja sivulle tulo hyvä. Seuraamiseen koira lähti ensimmäisestä käskystä, mutta oli koko ajan hieman vaisu ja turhan etäällä. Häntä oli kuitenkin ylhäällä. Juoksuosuuden jälkeen tosi kivaa seuraamista.

 Luoksetulo 7: Luoksetuloon kaiketi hyvä siirtyminen ja sivulle tulo, en muista tätäkään. Koira jäi odottamaan hyvin, lähti kutsusta laukalla. Juuri minun vieressä joku haju vei koiran huomion, liekö painetta ollut liikaa koiralla. Sivu käskystä jätti hajun ja tuli hyvin sivulle. 

Kaukokäskyt 9: Kaukokäskyihin siirtyminen hyvä. Kaukot muuten erinomaiset, mutta sivulla tapahtuva ensimmäinen maahan vaati kaksi käskyä. 

Kapulan pito 9: Kapulan pitoon sijrtyminen ja sivulle tulo hyvä. Kapulan pito sujui samalla tasolla kuin ennenkin. Ottaa hitaasti, mutta pitää erinomaisesti.

Kaikki siirtymät tapahtuivat yhdellä käskyllä 😊 Kaikissa liikeissä häntä oli ylhäällä 😊 Kaikista liikkeistä tuli pisteitä!

Paikallaolo 7: Koira istui sivulla hyvin, vaati kaksi käskyä että meni maahan, pysyi paikallaolon hyvin, nousi ensimmäisellä käskyllä istumaan mutta myös samantien seisomaan. 

Kokonaisvaikutus 9

Tässä kohtaa olin varma että paikallaolon lopun sekoiluun meni ykköstulos. Ensisijaisesti en ykköstä lähtenyt edes tavoittelemaan, tavoitteena oli saada mielentilaltaan fiksu suoritus. Olin hurjan yllättynyt kun pisteitä lopulta kertyi yhteensä 160.5 ja 1-tulos 😃 Joku muu saattaisi olla pettynyt "huonoon" ykköseen, minulle tämä on ihan mieletön työvoitto! Sen lisäksi että Tikru pystyi toimimaann koko ajan ja että saatiin pisteitä joka liikkeestä, niin saatiin vielä ensimmäinen ykköstulos.

Ollaan me paljon treenattukin tokoa ja todistetusti tehty oikeita asioita. Mieletön kehitys jo pelkästään pisteissä (87-116-160.5) puhumattakaan Tikru fiiliksestä ja toimintakyvystä. Ensimmäisessä kisassa Tikru ei vain kyennyt tekemään lopussa mitään. Toisessa kisassa osa meni häntä pystyssä ja osa paineessa. Nyt koko suoritus meni häntä pystyssä, yhdessä. Välillä näki että koira hiukan hyytyi, mutta tärkeimpänä Tikru pystyi itse nollaamaan tunnetta.

Meidän alkuperäinen päätavoite toteutui! Tikru meni halliin innoissaan, tiesi mitä siellä tehdään, työskenteli rennosti kanssani ja ennen kaikkea ei romahtanut henkisesti kesken suorituksen. Häntä pysyi ylhäällä kaikissa liikkeissä❤️ Lisäksi kaikki siirtymät menivät yhdellä käskyllä  Siirtymät ja sivulletulot ovat olleet juuri niitä kohtia, joissa Tikru aiemmin alkoi hiipua ja tarvitsi tukea. Nyt yksikään siirtymä ei vaatinut kahta käskyä. Extrana vielä ykköstulos. Olen mielettömän ylpeä meistä.

Minkku 7kk

 6,7kg Minkku ja meinikiä

Minkun ensisijaiset tavoitteet ovat täyttyneet. Sisäsiisteys on saavutettu ja ulkoilu onnistuu pääasiassa hyvin. Ulkoilussa suurin ongelma löytyy kotoa, sillä jos Tikru on mukana lenkeillä satunnaisten koirien ohittaminen menee huutamiseksi Tikrun esimerkkiä seuratessa. Joten Tikrukin on päässyt tehotreeniin että kaikki koirat ohitetaan asiallisesti. Ei huono treeni Tikrullekaan, tukee kisakäyttäytymistä myös tokossa.

Käytiin Minkun kanssa tutustumassa arvokisatunnelmaan agilityn SM-kisoissa. Hieman suuren tapahtuman meininkin jännitti alkuun Minkkua, mutta oli mukava nähdä miten nopeasti Minkku palautui omaksi itsekseen. Mukaan tarttui myös uudet treenilelut Minkulle. Ollaan päästy viimein treenaamaan kahden lelun leikkiä, leikkimistä ylipäätänsäkin muualla kuin kotona sekä lelusta luopumista.

Minkun kanssa ei olla treenattu "vielä mitään" mutta kuitenkin ollaan tehty paljon asioita liittyen kehonhallintaan, koordinaatioon, painonsiirtoihin ja siihen, että pentu oppii ylipäätänsä käyttämään kehoaan monipuolisesti. Josko tämä loisi pohjaa terveille vuosille sitten kun harjoitellaan ja kisataan aktiivisesti. 

Tällä hetkellä Minkku hallitsee suunnista eteen päin liikkumisen, peruuttamisen, sivuaskeleet oikealla ja vasemmalle sekä pyörimisen. Samlla on vahvistettu käsien lukutaitoa eli ohjaamista. Kaikki toiminta tapahtuu edelleen elein ja namipalalla ohjaten. Jossakin vaiheessa peruuttaminen ja pyöriminen on tarkoitus opettaa myös vihjesanalle.

Etujalkojen ympäripyöriminen (eli takajalat liikkuu eli pivot) tuotti alkuun ongelmana see, että pesuvadin päällä seistessä takajalat tuntuivat olevan "liimattuina lattiaan". Kun päätä houkuteltiin namilla sivulle, Minkku ei liikuttanut jalkojaan ollenkaan vaan ratkaisi tilanteen taipumalla koko vartalollaan ja venyttämällä nenänsä lähes häntään asti. Jätettiin koroke pois ja tämä auttoi joko minua ohjaaman paremmin tai koiraa oivaltamaan homman jujut että myös takajalkoja voi liikuttaa. Tämän jälkeen kehitys olikin huimaa ja muutamasta askeleesta kokonaiseen kierrokseen päästiin yllättävän nopeastikin. Olen ollut koko ajan tarkkana että liike tehdään huolellisesti ja että lapatuki säilyy. Alkuun myötäpäivään kierto oli selvästi helpompi, mutta puoliero tasoittui nopeasti. Tästä saadaan oiva liike tokon sivulletuloon ja seuraamisen käännöksiin. Jatketaan pivotin kanssa edelleeen, tavoitteena saada omaa ohjausapua vähennettyä reilusti sekä myös koroke etujalkojen alle mukaan.

Tähän kohtaan myös havainto, että jostain syystä en ole naksutellut Minkulle laisinkaan. Tico oli vahvasti naksulla opetettu, kuten Mörkökin. Tikrulla on naksua käytetty vähemmän, mutta edelleen paljon. Minkun kanssa en jostain syystä ole naksua ottanut käyttöön, ainakaan vielä. Ehkä oma ideologia on vuosien ja koirien myötä pehmentynyt niin ettei tarvitse niin mustavalkoisesti käyttää apuvälineitä ja seurata jotain tiettyä koulutusideologiaa 😆Toisaalta Minkulla on vahva palkkasana käytössä.

Asennonvaihtoja ollaan tehty myös rauhallisesti ja kontrolloidusti. Minkku istuu luonnostaan niin että takajalat on paikallaan. Pitää joskus pohtia tulisiko myös erikseen opettaa situminen niin että etujalat ovat paikoillaan. Jääkööt myöhemmin pohdittavaksi. Seisomaan nousuja on opeteltu sekä niin että etujalat liikkuu kuten myös että takajalat liikkuu. Erinomainen liikesarja agilityn lämmittelyyn, mutta hyvää jumppaa myös tokon kaukokäskyihin.

Tasapainoilua on otettu myös aktiivisemmin mukaan tällä viikolla. Hallilla satuui olemaan tasapainoluu, jota kokeilin. Alkuun tarvittiin muutama yritys että Minkku nousi kaikilla neljällä jallalla tasapainoluun päälle. Sen jälkeen nouseminen tasapainoalustalle menikin sujuvasti ja Minkku seisoi paikoillaan hallitusti ja rauhallisesti. Kokeilin myös pieni pään käännöksiä oikealle, vasemmelle, alas eteen sekä ylös päin ja seisoma-asento pysyi hyvin kontrollissa. Jatkossa voisi lisätä hieman enemmän haastetta tasapainoiluun.

Lisäksi olen käynyt pari kertaa viikossa metsässä koirien kanssa lenkillä. Pehmeällä mutta juurakkoisella ja kivisellä alustalla sekä varvikossa liikkuessa tulee toivottavasti hyvää kehonhallintatreeniä. Joskin välillä meno yltyy niin vauhdikkaaksi että tulee väkisinkin mieleen saanko koiraa ehjänä aikuiseksi lainkaan. Jatketaan silti metsälenkkeilyä 😁

Minkku vaikuttaa oppivan nopeasti, mutta koitan muistuttaa itselleni etten vaadi liian vaikeita asioita koiralta. Älyllisesti  Minkku pystyisi tekemään varmasti vaikeampiakin asioita, mutta huomaa ettei hermosto ole vaikeisiin asioihin vielä valmis. Ja lihaksoston kehitys ja nivelten hallintakin on toki kesken. Joten koitan tehdä malitlla asioita, jotta kokonaisuus kehittyisi samaan tahtiin.

Minkku on hauska ja viihdyttävä koira. Omat pedit muuttavat päivittäin paikkaa ja muutenkin Minkku puuhailee paljon omiaan. Onneksi pääsääntöisesti omilla leluillaan.

Minkku on myös sulattanut jäävuorta. Siinä missä Tikru osasi vain rähistä ja käydä Mörkön päälle, niin Minkku on opettanut Tikrulle laajempaa kommunikointiskaalaa. Ei ole ollut päällekäymisiä ja rähinätkin ovat olleet satunnaisia ja rähähdyksen intensiteetissäkin on paljon eroja. Välillä Tikru tyytyy jopa vain murahtamaan. Tikrun kommunkaatiokyvyt ovat parantuneet kyllä huomasti Minkun tulon myötä. Minkku myös kunnioittaa Tikrun viestejä ja lukee viestintää todella taitavasti. Niinpä koirien yhteiselo on ollut varsin sopuisaa ja fyysinen välimatka koirien välillä on kutistunut hämmentävän pieneksi (verrattuna Mörkön ja Tikrun aikaan).

Tikrun kanssa rally-koulun penkillä

 Oli vaikeaa aiktauluttaa oman perheen ja koirien harrastukset. Jostain ihmeen syystä kaikki kiinnostavat kurssit olivat joko maanantaina tai tiistaina. Olisin ensisijaisesti halunnut Mikaela Lindqvistin kurssille, mutta priorisoin lopulta treenit Minkun treenien. Joten mentiin Tikrun kanssa meille uuteen koirakouluun nimentlä Elina ja oppivat tassut. Elokuun perusteella oikein hyvä valinta! 

Ensinnäkin treenit ovat joka toinen viikko. Teoriassa pitäisi keretä treenata asioita kotonakin. Vähän on ollut nyt muut kiireet haastamassa treenaamista, mutta josko syyskuussa saataisiin parempi rutiini. Toiseksi treenit ovat mukavan ajomatkan päässä. Ei vaikuta koiraan, mutta itse arvostan sitä ettei tarvitse istua tuntia suuntaansa autossa (todella monet mielenkiintoiset kurssit ovat juurikin tunnin päässä). Kolmanneksi treenit ovat olleet oikein antoisat. Pitkästä aikaa olen innosta puhkuen koitutunut treeneistä.

Ainakin toistaiseksi jokainen koira treenaa sermien takana. Meitä se ei varsinaisesti ole haitannut, mutta toivon että jossakin vaiheessa olisi myös yhteistä tekemistä. Omassa tilassa on mukava treenata uusia asioita, eikä tarvitse yhtään jännittää että joku koira lähtisi toisen luo. Tilaa on kuitenkin hyvin, ei ole ahdistanut rajatulla alueella treenaaminen. En ole kuitenkaan lelulla viitsinyt palkita tuossa tilassa, koska lelun kanssa tarvitsee tilaa ja meistä lähtee kyllä reilusti ääntäkin lelulla palkatessa. Nameilla on siis menty.

Ihan ensimmäisellä kerralla targetteja käyttäen käytiin läpi eteen istu (eteen) ja eteen seiso (vasten). Eteen seisominen onkin uusi juttu ja tarvitsee edelleen vahvistamistsa vaikka kivasti ajatus koiralle selvisikin. Kotiläksyiksi tuli treenata seiso-istu-seio molemmilla sivuilla ja itse otin mukaan vielä seiso-maahan-seiso. Oikealla puolella tekeminen on Tikrulle uutta ja meinasi pienen koiran aivot naksahtaa aluksi. Hyvää yleistämistä käskysanoille että toimivat molemmilla sivuilla ja edessä. Tikru on myös selkeästi vino, oikealla puolella tekeminen on fyysisesti hankalan näköistä. Onneksi kehonhuoltoa on piakkoin luvassa niin voi pohtia onko jumeista vai tavasta johtuvaa.

Toisella kerralla teemana oli sivulla peruuttaminen, jälleen targettia hyödyntäen. Tikrulla on todella vahva ja suora peruuttaminen edessä, joten olin vain tyytyväinen että teemana oli sivulla peruuttaminen. Taidosta on myös hyötyä tokossa. Vasemmalla puolella pystyi melko nopeasti peruuttamaan pari asketla, mutta oikealla puolella lähtee heti menemään vinoon jos matkaa tulee enemmän. Saapi treenata vielä paljon, mutta jälleen hyvää aivojumppaakin. Toisena teemana oli ohjaajan ympäri pyöriminen. Tässäkin myötäpäivään on tuttu juttu, mutta vastapäivään uusi juttu. Nopeasti koirat kyllä yleistävät ja pystyin alkaa ottamaan liikehäiriötä paikalla askeltaen mukaan. 

Olen ollut tyytyväinen ettei kurssi alkanut tyyliin, istu/maahan/sivu ja että eri variaatioita esitellään heti. Toki osaan itsekin vaikeuttaa tai helpottaa tehtävää treenatessa, mutta on ammattimaista toimintaa että vetäjä nappaa nopeasti että miten jokin koira tarvitsee tehtävän pilkkomista ja toista voi taas haastaa enemmän. Vaikka olen ehdottomasti sitä mieltä että ensin opetellaan temput ja vasta sitten treenataan rataa niin toivottavasti 1-3 tehtävän pätkät tulee myös jossain kohtaa mukaan. Täytyy itse pyytää kylttiteline mukaan jossain kohtaan jos ei ratatehtäviä varsinaisesti tule, sillä Tikru kummastelee aina pidemmän lajitauon jälkeen kylttitelineitä. Ajatuksissa on kuitenkin kisata rallyssä vielä tämän vuoden puolella, joten totuttelun kyltteihin voisi aloittaa jälleen.

9.8. tokokokeessa Lohjalla

Melko tiiviin harjoitteluputken päätteeksi oli jälleen toko-koe, tällä kertaa Kirsun hallilla Lohjalla. Halli itsessään on turvallinen ympäristö kun ei voi olla kuume/kylmä/sateista... mutta hieman ahdashan odottelualue kyllä on. Tosin, eipä tuo yllätyksenä tullut vaikka jälleen asiasta itsekseni huokailin. Onneksi luoksepäästävyys tehtiin ulkona. Oli tilaa hengittää kaikilla.

Kokeeseen lähdin, vaikka tiesin ettei ykkös-tulokseen ole mahdollisuuksia. Kiinnosti nähdä onko henkisen puolen asiat parantuneet eli onko treenit kohdistuneet oikeaan asiaan. Itsellä oli sitä myöten rento olo, ei tarvinnut jännittää.

Paikallaolo 8: Saatiin jälleen mennä ensimmäisenä kehään, vieressä leppoinen kultainen noutaja. Ensimmäisellä maahan, rauhallinen paikallaolo, toisella käskyllä ylös. Huikea parannus edelliseen kokeeseen! Sielä Tikru ei kyennyt mennä ensimmäisellä alas, eikä ensimmäisellä ylös. Kanssakilpailin toiminnasta sain mietittäväksi, että tulisiko jatkossa yhidstää istumiskäskyyn nimi. Kun kerran sellainen on mahdollista.

Kehä oli rakennettu varsin inhottavasti niin, että lähes kaikki liikkeet lähtivät sisääntulon kohdalta, ja sisääntulosta oli suora näkyvyys läpi odotusalueen aina ulko-ovelle saakka. Tämä huolestutti minua, sillä näin tämän ylimääräisenä koiraan kohdistuvana paineena. Koska asialle en mitään voi, niin päätin olla asiasta pahemmin murehtimatta.

Kaukokäskyt 6: kehääntulo oli hiukan vaisua, mutta Tikru tuli hyvin alun perusasentoon. Ensimmäisellä maahan. Ensimmäisellä myös istumaan. Mutta Tikru kerkesi myös nousemaan seisomaan, onneksi itse älysin toimia vikkelästi ja pyysin koiran vielä istumaan. Loppu meni hyvin ja sujuvasti. Erityisen iloinen olen ensimmäisesti istumaan noususta, tätä on harjoiteltu paljon.

Liikkeestä maahan 0: Tikru lähti vasta kolmannella käskyllä seuraamaan, eikä mennyt edes kolmannella maahan. Pysähdyin ja pyysin maahan. 

Estehyppy 8: hyppy oli kehän sisääntuloa kohden. Tikru jäi hyvin istumaan, mutta jostain syystä vaati kaksi käskyä ennen kuin Tikru lähti hyppyyn. Hyppy siisti ja sivulle tulo hyvä.

Kapulan pito 8: Tikru mietti hetken aikaan ennen kuin otti kapulan. Miettimisaika oli lyhyempi kuin edellisissä kisoissa. Siisti pito ja irrotus.

Seuraaminen 0: Hieman tahmea seuraamaan lähtö ja koko ajan Tikru oli apean näköinen. Juosu-osuudessa Tikru väläytteli osaamistaan ja seurasi tos kauniisti. Tällä kertaa tuli kuitenkin kaikki istumiset, edellisessä kokeessa Tikru ei pystynyt tekemään yhtään mitään seuraamisessa.

Luoksetulo 8: Ohjaajan hämmennystä. Liikkuri sanoi "jätä koira" ja minulla raksutti epäuskoisena ajatus päässä että "miten". Olin harjoitellut AVOn luokstuloa huomaamattani ja meinasi mennä pasmat sekaisin kun koiraa ei pitänytkään laittaa maahan. Onneksi liikkuri pelasti tilanteen lisäämällä "istuen". Tikru jäi hyvin, mutta jäi katselemaan odottelualueelle. Odotin niin kauan kunnes Tikru jälleen katsoi minuun, kutsu ja siististi sivulle tulo. Tikru oli selkeästi itsestään kovin tyytyväinen <3

Kokonaisuvaikutus 6

Yhteensä 116p ja kolmos-tulos

Erityisesti olen tyytyväinen että Tikru ei paineistunut kokeen edetessä enemmän ja enemmän ja toiminta ei hiipunut loppua kohden. Jokainen siirtymä vaati ylimääräisen kehotuksen ja kokeen edetessä ensimmäinen perusasntoon tulo muuttui tahmeammaksi. Tästäkin huolimatta sain todistettua itselleni että treenaaminen on ainakin osittain osunut oikeaan, sillä Tikru ei mennyt lähellekään niin toimintakyvyttömäksi kuin edellisessä kokeessa. Siirtymiset sujuivat jouhevammin ja perusasennot eivät aiheuttaneet samanlaista hikoilua. Ylipäätänsä tuntui ettei koko kuormitus ollut minun kannettavana, vaan Tikrukin pystyi omin jaloin tekemään asioita. 

Hirveän vaikeita henkiset asiat on treenata, mutta kyllähän tämä antaa ihan hirveästi kun huomaa onnistuneensa viemään koiraa oikeaan suuntaan. Selkeästi palkattomuus ei ole Tikrulle ongelma. Jatketaan rutiinien vahvistamista ja ennen kaikkea siirtymien ja liikkeen ensimmäisen perusasennon treenaamista. Seuraava koekin on jo katsottuna.

Minkku 6kk

Minkku on jo 6kk ja ollut meidän riemuna puolet elämästään. Kauhean nopeasti on aika mennyt 😲 Toisaalta tuntuu että Minkku on ollut meidän ilona jo hirveän kauan.

Minkku sujahti meidän elämään ja perheeseen sulavasti. Lapset ovat löytäneet oman (äänekkään) tavan olla koiran kanssa, Tikru väläyttelee koko ajan enemmän Minkun huomioimista ja minä koitan saada jotain arjen taitoja opetettua.

Minulta kysyttiin joku aika sitten joko olen aloittanut Minkun kanssa treenaamisen ja olin kovasti hämmentynyt etten (tietenkään) ole. Mörkön viimeinen kuukausi oli työläs, kesälomalla oli paljon muuta menoa ja ylipäätänsä haluan antaa pennun kasvaa. Sitten aloin miettimään että osaahan Minkku jo vaikka ja mitä, en vain ole varsinaisesti ajatellut näidenkin asioiden olevan treenaamista.

Tärkeimpänä kaikki hoitotoimet joiden kanssa ei ole ollut missään vaiheessa mitään ihmeempää. Heti perään sisäsiisteys. Ilokseni ja yllätyksekseni Minkku on ollut lähes alusta saakka yösiisti. Käytännössä kaikki tarpeet tulee ulos josvan käytän Minkku noin viiden tunnin välein ulkona. Ei meillä ole ollut pissialustat reiluun kuukauteen ollenkaan käytössä kun kävivät tarpeettomiksi.

Autossa matkustaminen vaati hieman totuttelua. Minkku matkustaa kyllä hyvin, mutta ei ollut kovinkaan innokas autoon tulija. Lyhyitä matkoja paljon ja kokemuksen karttuessa vaikuttaisi siltä että autoon meneminenkin alkaa olla mielekästä. Samalla on tullut harjoiteltua häissä oloa. Hyvin ja rauhallisesti Minkku kevythäkissä on.

Lenkkeily sujuu remmissä ja vapaana hyvin. Vastaantulevien koirien ohitus sujuu Minkulta hyvin, Tikrulta ei. Jos Tikru alkaa haukkumaan niin Minkkukin alkaa metelöinnin. Ollaan tehty lenkkiä ihan kahdestaan ja jos Tikru on mukana pyrin ennakoimaan ohitukset ja kohtaamiset niin että saan pidettyä Tikrun hiljaisena. Kaikki ihmisethän on ihania ja jokaista pitäisi päästä moikkaamaan. Linnun sulat ovat jostain syystä tosi jänniä, ja kaikki roskat pitää kerätä mukaan. Ärsyttävintä on se kun Minkku roikkuu Tikrun hihnassa. Käytös mikä on vähentynyt, mutta tulee esille satunnaisen säännöllisesti.

Ollaan leikitty paljon, niin lelulla kuin ilmankin. Muutaman kerran Ollaan käyty tutustumassa kisatunnelmaan ja parissa hallissa ollaan käyty puuhastelemassa.

Aloitin ensimmäisenä kotona Vito's gamea, mikä onkin ollut mielenkiintoista kun on päässyt heti näkemään miten Minkku käsittelee turhaumaa, tekee ongelmanratkaisua sekä miten reagoi toistoihin. Tämän lisäksi ollaan tehty kehonhallinnan alkeita. Pyöriminen molempiin suuntiin onnistuu, muutaman askeleen peruuttaminen on sujuvaa, laatikkoon meno onnistuu ja pesuvadin päälle voi hyvin kiivetä. Etujalat korokkeella Ollaan tehty eri suuntiin pään kääntöä ja tosi hienosti Minkulla on lapatuki hallussa. Luulen että seuraavaksi voisi alkaa tekemään painonsiirtoja.

Tokon pohjina olen tehnyt "namikävelyä" tai miksi sitä nyt sanotaan kun koira kävelee sivulla ja saa namia (kontaktikävely?). Alkuun opeteltiin ettei ylöspäin pompitaan ja palkkaa tulee vain kun tassut on maassa. Melko nopeasti päästiin useampaan koiran askeleeseen ja nykyään palkkaan 1-5 oman askeleen välein. Tätä seuraamisen paikan vahvistamista olen tehnyt kaarevilla urilla vasemmalle ja oikealle sekä suoraan, ja olenpa muistanut tehdä vielä molemmin puolinkin. Seiso - istu - seiso asennonvaihdot ovat hallittuja, istuminen lähinnä tavoitteena tällä hetkellä. Kapulan ottamista olen kokeillut muutaman kerran, kauden avulla on helpompi saada kapula koiran suuhun. Kun antaa ensin kapulan Tikrulle niin muutaman toiston jälkeen on Minkkukin kiinnostunut kokeilemaan.

Minkku on tyypillinen pentu, eli energinen, ärsyttävä tai nukkuva. Turkkia on ja se ei yritäkään laskeutua 🤣 Minkulla ei tullut missään vaiheessa "rumaa ikää", joskin takajalat kasvoi eri vauhtia muun kropan kanssa. Ruskeat posket ovat säilyneet ruskeana 😍 Onhan tämä kyllä melko söpö pakkaus. Kintun nosto on juurikin tuloillaan, vaikka pääsääntöisesti vielä tehdään tyttöpissit.

Mietteitä Tikrusta ja tokosta

Kesäkuun alussa oli Tikrun ja minun ensimmäinen toko-koe. Sehän meni aivan höpösti. Ensinnäkin oli ensimmäisiä kuumia päiviä, ja eihän Tikru-villasukka oikein pärjää kuu assa. Toisekseen Tikru oli menossa agilityyn, ja vielä kun ensimmäinen liike oli hyppy oli ajatus täysin väärä. Seuraavana ollut kapulan pito meni vielä jotenkin, mutta Tikru näytti keskaria kaikilla tassuilla ja näki miten koiran päässä oli puhekuplassa VMP! Kolmantena ollut liikkeestä maahan ei onnistunut lainkaan. Luoksetulo meni hitaasti, koiralta oli fiilis mennyt täysin. Liike liikkeeltä siirtymät sujuivat tahmeammin ja sehän näkyi myös fiiliksessä. Seuraaminen oli luokatonta ja viimeisenä ollut kaukokäskyt jäivät kokonaan tekemättä. Tikru ei vaan pystynyt enää toimimaan. Itseäni lähinnä nauratti, että selvittiin. Itsellä oli hiki pinnassa, kun olin koittanut auttaa ja kannatella koiraa kokeen läpiviemiseen. Lähdin katsomaan missä mennään ja sain vastauksia enemmän kuin uskoinkaan.

Heti kokeen jälkeen pohdin paljon miksi Tikru hyytyy ja passivoitua. Tarkemmin pohdittuani Tikrusta on paljastunut täydellisyyden tavoittelija, joka harkitsee tekemisiään. Jos ei vaihtoehdot olekaan selkeät niin koira ahdistuu. Parasta olisi jos Tikrun ei tarvitsisi ajatella paljoakaan.  Samankaltainen koira kuten Mörkökin.

Ensimmäinen tokokisa oli todennäköisesti yhdistelmä:

• ensimmäinen kisakokemus tokossa
• liian vähän kokemusta pidemmistä palkattomista ketjuista
• huonosti sisäänajettu sosiaalinen palkkaus
• koiran luontainen taipumus muuttua epävarmaksi, kun se ei ole täysin varma mitä tapahtuu. Siksi aktiivisuus hiipui liike liikkeeltä. Tämä on ihan vastaava käytös näkyi myös koko agilityuran ajan. Neljä ensimäistä estettä Tikru meni hitaasti ja huolestuneen näköisenä, mutta sen jälkeen rentoutui ja alkoi liikkumaan nopeasti sekä rennosti.

Ihan alkuun mietin, että tarvisisiko Tikru enemmän kierroksia jotta kykenisi olemaan aktiivisempi läpi kokeen. Mutta en usko että pelkkä korkeampi vire oikeasti on ratkaisu. Tikru on hyvin yhteistyöhaluinen ja tarkka, mutta se näyttää tarvitsevan vahvan tunteen siitä, että ymmärtää mitä on tekemässä ja mitä koiralta oletetaan. Kun tämä tunne säilyy, Tikru työskentelee innokkaasti ja teknisesti hyvin. En siis lopulta usko että korkeammat kierrokset auttavat kokeen läpiviemiseen, vaan nykyisellään uskon että Tikru tarvitsee ennen kaikkea lisää varmuutta ja ennustettavuutta.

Olen nyt säännöllisen epäsäännöllisesti käynyt treenaamassa siirtymiä. Ensimmäinen siirtymä on aina tahmein. Sillä ei ole väliä kuinka pitkän ketjun teen työkyvyn kannalta. Voin hyvin tehdä esimerkiksi siirtymä - maahan - siirtymä - lyhyt Seuraaminen - siirtymä - luoksetulo - siirtymä - palkka, ja ketju sujuu mainiosti aina palkkaan saakka. Nyt viimein on alkanut ensimmäinenkin siirtymä sujumaan hyvällä asenteella.

Minulle suurin oivallus on ollut, että ongelma ei ole niin yksinkertainen kuin:

"Palkkaa ei tule → koira hyytyy."

Vaan enemmän:

"Kun koira on epävarma tilanteesta, aktiivisuus laskee."

Ensimmäinen siirtymä on usein vaikein. Olen huomannut myös että saman liikkeen peräkkäiset toistot lisäävät epävarmuutta. Koira alkaa epäilemään että tekeekö oikein useamman toiston kohdalla. Tikru pystyy kuitenkin palautumaan nopeasti seuraavaan tehtävään.

Palkkaus on myös muuttanut muotoaan. Olen palkannut Tikrua tokossa aina namilla. Nyt kun agility ei ole kuvioissa, niin kokeilin miten lelupalkka toimisi. Mutta ei se toimi, koira haluaa lelunsa heitettävän kauas ja lelun odotus saa koiran siirtymään kauemmaksi minusta ja tarkkuus kärsii. Joten yhdistelmä on osoittautunut kaikkein toimivammaksi. Palkkaan tarkkuudesta lähelle namilla, ja kun harjoitus/ketju on loppu otetaan loppuun kunnon leikit lelulla. 

Olen myös ajatuksella ajanut sisään yhteistä sosiaalista palkkaa. Parhaimmaksi on osoittautunut maltillinen "onpa hyvä". Jos teen sosiaalisen palkkauksen liian riehakkaasti, niin Tikru siirtyy jälleen agility-moodiin ja menee sen jälkeen epävarmaksi kun pyydetäänkin lähellä työskentelyä ja tarkkuutta.

Tikru ei ole koira, joka luovuttaa helposti – se on koira, joka muuttuu helposti epävarmaksi, mutta palautuu nopeasti, kun saa onnistumisen kokemuksia.

Näillä mietteillä jatketaan harjoituksia seuraavaa koetta kohti. Teknisesti pitää työstää kaukokäskyjä ja liikkeestä maahan varmemmaksi. Pito itsessään on hyvä, mutta työstän parhaillaan kapulan ottoa nopeammaksi. Seuraavaksi sitten sisäkokekeeseen.