Heinäkuun agilityt

 Mahtui kesään parit kisatkin, vaikka pääsääntöisesti nautin lomasta ilman kisojen tuomia aikataulupaineita.

22.7. oli Niinulla Mika Kankaan kaksi starttia. Kisat, jotka olisi pitänyt minun osata jättää välistä mutta joista sain kuitenkin paljon oppia. Ihan itse aiheutin sen että tulin kisoihin aivan liian myöhään. Kiireellä koira ja tavarat autosta, suoraan rataan tutustumiseen ja kisakirja vielä toimistoon. Rata itsessään oli helpohko, mutta Tikru meni koko radan käsijarru päällä. Tulostauluun HYL.

Agilityradalle sain Tikrun paremmalle fiilikselle lämmittelyssä, mutta radalle mennessä koira oli aivan jumissa. Lähti kyllä radalle, mutta oli todella hidas. Puolessa välissä rataa Tikru rentoutui ja loppu mentiin tukka putkella. 

Kisoista jäi itselleni niin huono fiilis, niin fiilikset vuoden takaa. Kun koira näyttää surkealta lähdössä ja kun itseäni alkaa ahdistamaan koiran ahdistus. Vaikka startteina oli aivan surkea näytös, niin lopulta tämä muutamaa päivää myöhemmin kääntyi toivottavasti voitokseni sillä pohdin lisää tapoja selvitä startin ahdistuksesta...

... ja näitä uusia työkaluja testattiin 30.7. Arto Laitisen radoilla HAUlla. Ensimmäiseen starttiin valmistauduin jälleen lelulla leikiten ja kaikki tavoitteet olivat lähdössä. Koska koira oli hyvässä vireessä, pyysin Tikrua haukkumaan lähdössä ja koirahan haukkui! Tämän radan tavoite oli saavuitettu, ja koska ratakin vielä meni virheittä olin kovin tyytyväinen vaikkei ihanneaikaan päästykään.

Seuraavalla agilityradalla Tikru ei suostunutkaan leikkimään lelulla omaa vuoroa odotellessa, mutta nytpä en itse ahdistunut kun oli ajatus mitä voin näissä tilanteissa tehdä.  Pyysin koiralta pari käsikosketusta ja ympäri pyörähtämistä, palkkasin namilla. Ja voi jee sanoi Tikru kun ilahtui asiasta, ja tällekin radalle päästiin hyvällä mielellä ja melko hyvässä vireessä. Vauhtiakin oli paremmin, joskin edelleen tuli yliaikaa.

Me mennään SMiin!

SM-kisat here we come! Olo on yllättynyt ja helpottunut. Vielä toukokuun lopussa puuttui kaikki agility-nollat ja tuplanolla ja kyllähän minua mietitytti että mitenköhän SMien kanssa käy... mutta eilisissä kisoissa saatiin ensin puuttuva aginolla ja lopulta vielä tuplakin. 

Agilitystarttia odotin innolla, sillä halusin kokeilla onnistuisiko Tikrulta käskystä haukkuminen kisapaikalla. Olen harjoitellut haukkua käskystä oikeastaan koko alkuvuoden ja ei uskoisi miten hankalaa on ollut Tikrulle oppia tämä - varsinkin kun Tikru on muuten melko äänekäs koira. Ensin haukku irtosi uloslähtiessä, mutta en osannut jalostaa haukkumista muihin tilanteisiin. Kunnes nyt heinäkuun alussa jokin asia naksahti paikalleen ja sain haukun aikaiseksi ulkona.

Tikru on niin suloinen kun se tietää selkeästi mitä pitäisi tehdä mutta kun ääntä ei tule. Ennen haukkua Tikru ruttaa huuliaan, tekee äänettömiä haukahduksia mutta lopulta se haukku sieltä tulee 😃 Vahvistin käskystä haukkumista ensin omalla pihalla, sitten hiekkakentällä, treenikentällä ja lopulta viimein eilen ennne rataa rauhallisessa nurkkauksessa.

Tikru repi lelua ja minulla oli hyvä fiilis. Koira irti lelusta, kannoin koiran lähtöön ja tein alkuvirittelyt. Ja sitten mentiin! Tikru hoiti pujottelun ja puomin kuten on opetettu. Ehkä itse jotenkin helpotuin kun "pahin" on takana,  ainakin Tikru laittoi seuraavan vaihteen päälle. Mentiin vauhdikkaasti loppurata maaliin ja sain palkattua Tikrun ensimmäistä kertaa lelulla (olen tyhmyyksissäni opettanut Tikrulle oletusarvoisesti namipalkan radan jälkeen). Ihanaa, mennä agilitya rennosti ja vauhdikkaasti, koiraan luottaen. Ja millä tyylillä viimeinen aginolla tulikaan, 3,93m/s etenemällä ja luokkavoitolla! Tästä tulee myös pari ranking-pistettä meille.

Sain Tikrun jälleen haukkumaan ennen hyppyrataa, mutta selkeästi itse "puristin mailaa" ja suoritin rataa sillä Tikruki  oli jännittynyt ja hitaampi. Tällä radalla vaikein kohta oli vielä melko lopussa, joten jännitettävää riitti minulta. Mikä helpotus kun saatiin tehtyä rata alle ihanneajan! Tuplanolla myös tehtynä. Nyt ei tarvitse kesäloman menoja suunnitella kisojen mukaisesti. Kirsikkana kakussa meriitti AGI-H3n 😃 Joskus saatoin ajatella että helpostihan tarvittavat nollat meriittiin tulee, mutta eipä tullut ja kyllähän tämä saavutus tuntuu hyvältä.

Toivotaan nyt että sekä Tikru että minä pysytään terveinä. Kisataan kyllä kesällä sen mukaan mikä tuntuu mielekkäältä. Jatketaan vireen työstämistä. Nautitaan kesästä ja yhdessä touhuamisesta.

Kaikki kuvat Kuvauksellista Photography, kiitos ihanista muistoista!

Tuusula KR

Oman kesäloman kunniaksi päätin mennä Tikrun kanssa näyttelyyn. Päivän tuomarina Tarja Löfman joka antoi seuraavanlaisen arvostelun: 

10-vuotias erinomaisessa kunnossa esitetty laadukas veteraaniherra. Hyvä purenta ja pigmentti. Erinomainen pään vahvuus ja mittasuhteet. Oikean malliset silmät. Hyvin kulmautunut edestä. Oikean mallinen rintakehä, jossa hyvä pituus. Hyvät takakulmaukset ja hännän kiinnitys. Erinomainen karvanlaatu. arvokkaat liikkeet, jossa hyvä pituus. Hieman löysyyttä edessä.

Päivän piti olla sateinen ja viileä, mutta lopulta olikin aurinkoista ja oikeastaan liian kuuma kun olin laittanut liikaa vaatetta päälle. Parempi näin päin. 

Ensimmäistä kertaa kehässä olo tuntui minusta oikein mukavalta Tikrun kanssa. Niin pöydällä seisotus ja maassa seisotuskin. BIS-veteraanikehässä Tikru meni oikein mallikelpoisesti.