Sunnuntaina päästiin juoksemaan kolme Marika Blomin suunnittelemaa rataa. Olin innostunut, vaikka omat jalat tuntuivatkin tolkuttoman raskailta. Totuus kyllä selvisi päivän aikaan, että raskasta todella oli. Tällä kertaa ei etenemillä juhlittu.
Yleisesti kaikilla radoilla oli samaa vikaa että alku oli hieman tahmeaa ja loppu jouhevaa. Pitää seuraavissa kisoissa laittaa kaikki fokus lähtöön ja minun pitää malttaa huolehtia että Tikru on sopivassa vireessä kun lähdetään radalle. Pujottelu aiheutti myös murhetta ja luulen että painostaa myös hieman Tikrua, sillä aina pujottelun jälkeen Tikrukin laittoi kaasun pohjaan. Kaksi pujottelua vasemmalta ohjaten päätyi virheeseen ja yksi oikealta meni virheettä. Tätä pitää nyt treenata, ettei pujottelusta tule (koiralle) tarpeeton mörkö.
Hyppyrata kaatui pujotteluun ja sen korjaamiseen.... ja korjaamisenn. Loppu meni hyvin. Agilityradalla oli meille haastavia kohtia useita, joista haastavin puomin alitse menevä putki ja hyppy mikä piti ohjata puomin takaa. Yllättäen Tikru irtosi eikä tässä ollut mitään epäselvää. Puomin kontakti oli hyvä. Toisella radalla lisättiin haastetta kun puomin takaa pitikin ohjata jo kolme estettä, mutta tämäkin meni todella hyvin. Puomista ei tullut virhettä, mutta en tiedä minkälainen osuma oli. Ensimmäisen radan keinu (radan lopussa) oli loistava, toisen radan keinu (heti radan alussa) oli hitaampi.
Saas nähdä saadaanko SM-nollat kasaan. Välillä puhkun uskoa ja tällä hetkellä epätoivo yrittää kiivetä ajatuksiin. Jatketaan kuitenkin tekemistä, viimeiseen saakka katsotaan miten käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti