Turha nolla

 Jälleen yksi nolla, mutta ei nousunolla. Ovatpa nyt kyllä tosi tiukassa, nousunollat siis. Onhan se tosi hienoa että tulee puhdasta ja nopeaa rataa, mutta kyllä se kieltämättä hiukan harmittaa että edes 4,4m/s etenemällä ja puhtaalla radalla ei irtoa nousunollaa. Mutta jatketaan siis kakkosissa, myös tämän viikonlopun jälkeen.

Koronarajoitukset harmillisesti mutkistavat meidän kisaamista. Tikrun pitäisi ehdottomasti päästä hengaamaan halliin, mutta nykyohjeistuksilla tätä on vaikea tehdä. Niinpä nytkin ensimmäiselle radalle lähtiessäni Tikru kävi ihan hirveillä kierroksilla, ja koira on tällöin aina hiukan outo radan alkuosan. Nyt Tikru ei mitenkään voinut istua lähdössä ja toisella hypyllä tuli aika käsittämätön kielto. Se hiukan harmitti, että päätin rohkeana kokeilla minulle jostain syystä vaikeaa takaakierto persjättöä takaakierto valssin sijaan - tämä maksoi nollan (ja vielä nousunollan!). Alkaa olemaan niin monesti toistunut ongelma, etten oikein tiedä millä lihaksilla uskalla ohjausta kisoissa kokeilla, ja toisaalta taas olis pakko uskaltaa (ja onnistua) sillä ohjauksena takaakierto persjättö on ainakin minulle nopeampi kuin takaakierto valssi. Jotain pitää keksiä, mutta onnettomasti ei ole mitään ajatusta mitä tehdä tälle yli kymmenen vuotta minua vaivanneelle asialle. Lohdullista oli toki se, että Tikru teki muuten hyvän radan ja täydellisen juoksupuomin. Etenemä 3.67m/s ja sijoitus 2.

Hyppyradalle lähti rennompi kaveri mukaan, mutta silti istuminen ahdisti lähdössä. Leikitin Tikrun kuitenkin istumaan. Tällä kertaa tein toisella esteellä takaakierto valssin ja tehtiin hyvä rata. Myös pujotteluun meno kovasti vauhdista onnistui nyt ensimmäistä kertaa kisoissa. Etenemä 4.4m/s ja sijoitus 2. Nolla, mutta ei nousunollaa. Sinänsä pitää olla tyytyväinen, taisi olla oma ennätykseni ikinä etenemällä mitattuna.

Postiivista kisoissa oli se, että Tikru kestää nykyään kaksi starttia. Ei tapahdu enää jälkimmäisellä startilla omituisia sijaistoimintoja. Sekin on huippua että olen pystynyt koulutuksellisesti viemään koiraa eteen päin keskeneräisissä asioissa niin että juoksupuomi tuntuu rennolta ja luotettavalta, samoin kuin pujottelut on nyt onnistuneet hyvin. Mutta mitä ihmettä teen itseni kanssa? Miten viedä omaa ohjausteknistä osaamista eteen päin? Nimen omaan persjätön ja takaakierto persjätön suhteen.

Onnistuneita treenejä!

 Kävipäs viikolla niin mainiosti että ihan vahingossa omatoimitreenit ja ohjatut treenit tukivat toisiaan täydellisesti. 

Olin jo aikaisemmin suunnittelut tekeväni omatoimittreenissä juoksupuomia sekä pujottelun vaikeampia pujottelukulmia muistutteluna. Pujottelukulmat ovat olleet työlistalla jo ikuisuuden, mutta jostain syystä treeniaihe aina lykkääntyy tuonnemmaksi. Usein siitä syystä ettei jaksa rakentaa sopivaa treeniä, usein myös ihan omaa mukavuuden haluani sillä pujottelun treenaaminen ei kuulu omien suosikkien joukkoon. Hetken esteitä tuijoteltuani tajusin, että siinä on helppo treenata 90 kulmassa lähestyä suorituksia eli kaikkinensa neljä eli variaatiota kun avokulmat teki molemmin puolin ja umpikulmat samoin. Koska näitä ei ole tehty ikuisuuksiin niin vauhtia oli maltillisesti yhden hypyn takaa ja namimaatti pujottelun lopussa. Onnistumisprosentti oli hiukan yllättäen 100%

Ohjatujen treenien radan saatuani itselleni ennen treenejä sai minut kyllä nieleskelemään muutaman kerran. Vaikeaa, vaikeampaa ja hullun vaikeata. Täydellinen ajoitus treenille kuitenkin siinä mielessä että olin juuri muistutellut asiaa Tikrulle ja nyt pääsin kokeilemaan koiran taitoja kovassa vauhdissa! 

Ja miten hyvin treenit menikään! Käytännössä yhdellä korjauksella koko rata kerralla purkkiin. Loppujen lopuksi pujottelun tekemä haaste osoittautui helmpommaksi kuin oletin, mutta tämä on täysin koiran ansiota. On niin hienoa kun koira irtoaa itsenäisesti pujotteluun, on motivoitunut pujottelija eikä välitä minun puolenvaihdoista pätkääkään. 

• Suurin haaste oli heti ensimmäisen pujottelun jälkeen kun Tirku ei tahtonut kestää pujottelun jälkeistä päälle juoksua / vedätystä, mutta tämän arvasinkin koska pujottelun jälkeiset kuviot ovat vielä työlistalla. Itse pujottelluun menossa ei vaikeutta eikä siten haastettakaan.
• seiska hypyn jälkeen tein valssin ja lähetin koiran pujotteluun ollen koiran vasemmalla puolella, siitä oli helppo lähettää koira putkeen
• 12 hypyltä koiran lähetys ollen itse vasemmalla
• 17 hypyn ja 18 hypyn välissä persjättö ja koiran lähetys pujotteluun ollen itse oikealla puolella. Tästä olen varsinkin ylpeä sillä lähestyminen oli todella kovalla vauhdilla ja suoraan houkuttimena oli putken pää.

Toki treenattavaa lähestymiskulmista vielä on (ns klo 2 ja klo 10 kulmat), mutta onhan nykytilannekin jo todella mainio. Pitää myös olla tyytyväinen hyvin sujuneista kontakteista. Näillä pohjilla on kyllä kiva mennä taas kisaamaan :)