Ei vaan voi uskoa että Tikrukin on jo ilostuttanut (ja välillä raivostuttanut) meidän perhettä kuuden vuoden ajan. Tikrusta on juuri paras oma itsensä <3
Synttärit pidettiin tällä kertaan treenien muodossa. Suunnitelmissani oli tehdä Tikrun kanssa puomia ja Mörkön kanssa tokoa. Kentälle päästyäni huomasin että siellähän oli mitä mainioin rata ja päätin aloittaa Tikrun kanssa radalla. Ja Tikruhan yllätti! Paineli menemään aivan älyttömällä vauhdilla ja itseluottamuksella. Radalla onnistuivat niin takaakierrot, ininit kuin suuntakäskytkin. En vain voinut hyvää, vauhdikasta ja rentoa fiilistä radan jälkeen enää vaihtaa puomin treenaamiseen, joten puomin treenaus jäi tällä kertaa väliin. Kyllä oli vaikeaa minulle tehdä näin, mutta haluan ylläpitää Tikrun radalla näyttämää asennetta. Puomia sitten joku toinen kerta.
Mörkön kanssa oli tarkoitus tehdä tokon hyppyä, mutta ajatus muuttui kun en hyppyä löytänyt pikaisella etsinnällä. Koska Tikrun suorittama rata oli mukava, niin ajattelin antaa Mörkönkin rallatella se 10cm hypyillä. Ei kyllä uskois että kyseessä on 11v koira, kun Mörkö paineli menemään. Nyt illalla on koira ollut hiukan tavallista väsyneempi, mutta se onkin ihan ymmärrettävää. Pienen koiran onnen määrällä ei tahtonut olla rajaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti