Jostain se on tosiaan aloitettava. En ole käynyt Tikrun kanssa maksullisessa koulutuksessa vielä. Jotenkin koen ettei Tikru ole vielä tarpeeksi hyvä, että kokulutuksesta irtoaa jotain muutakin kuin yksittäisen esteen hinkaamista. Kuitenkin tiedän olevani väärässä. Jostain se on aloitettava, että saan itseäni taas niskasta kiinni ja nujerrettua mieltäni vaivaavan laiskuuden. On helpompi vain olla menemättä, vaikka samalla tietää koko ajan menettävänsä mahdollisuuksia. Jostain se on aloitettava, jotta saa realistisen katsauksen siitä missä mennään, mitä osataan ja mitä asioita laitetaan listalle työstettäväksi.
Listalle lisättäviä kehitettäviä asioita tuli liuta, mutta myös vahvistusta että olen tehnyt oikeita asioita. Lista on myös kovin realistinen, oikeastaan yksikään asia ei tullut uutena tai yllätyksenä mutta asioiden välinen prioriteeti kyllä muuttui joltain osin. Esteteknisesti Tikru osaa ne asiat mitä olen opettanutkin. Olen hämmentynyt miten hyvin Tikru irtoaa ja miten kaukaa voin lähettää ja jättää koiraa suorittamaan esteitä. Pujottelu nyt näin suurimpana oli yllätys. Tiesin kyllä että Tikru osaa sisäänmenot hyvin, mutta kukaan ei ollut aikaisemmin pakottanut minua epämukavuusalueelle jotta tietäisin että Tikru kestää myös minun vedättämisen tosi hyvin.
Havaintoina tuli se että koirasta näkyy että treenataan paljon yksin. Tikru ottaa tosi paljon häiriötä ja keskittymiskyky oli välillä aika hukassa kun piti tarkkailla muita koirakoita. Positiivista taas oli se, että häiriöt unohtuivat kun otettiin kunnon taisteluleikki lelulla. Tämä on ehkä vaikein ja helpoin asia treenata. Vaikeaa koska edelleen treenaan paljon itsekseni, helppoa koska kun nyt jatkossa saan itseni ulkopuoliseen koulutukseen häiriöt tulevat kauapan päälle.
Pujottelun sujuvuus oli tosiaan iso yllätys. Toki se että olin puoli pujottelua edellä ja vielä vaihdoin puoltakin aiheutti Tikrun suoritukseen merkittävän hidastumisen, mutta tämä häviää kokemuksen kautta. Itselleni siis enemmän luottoa että Tikru osaa ja välillä haastavimpiakin suorituksia mukaan. Tämä kuitenkin kohtuu matalalla prioriteetilla, ykkösissä eikä ehkä kakkosissakaan tarvita kovinkaan vaativia taitoja pujottelun suhteen.
Olen jo pidemmän aikaa miettinyt että pitää jatkokouluttaa Tikrulle eri taitoja hyppyjen kanssa. Nyt koira osaa hyppy (suora hyppy) ja takaa. Haluan jatko jalostaa "takaa" suoritusken niin että on eri käskyt S-hypylle ja tolpan kierrolle. Käytännössä siis koko takaa suorituksen uudelleen ohjelmointi. Suuntakäskyjä opettelin Tikrun kanssa keväällä, mutta ne nyt jäi täysin vaiheeseen. Vasempaa tein muutaman kerran hypyllä, oikeaa en lainkaan. Suuntakäskyt pitää siis muistutella koiralle ja siirtää kotitreenista radalle. Vendulan rataprofiilissa oli hyvinkin selkeä yksittäinen paikka missä taidosta olisi kyllä hyötyä. Hänen mukaansa vastaavia rataprofiileja tullaan näkemään jatkossa enemmänkin, niin se antoi lopullisen sysäyksen näiden taitojen loppuun treenaamiselle. Pohjatyöt kun on kuitenkin jo vahvana olemassa. Tämä työn alle heti kun juoksupuomi on siinä mallissa kuin haluan sen olevan. Suuntakäskyjä siis ensi vuoden ensimmäisellä puolikkaalla ja pujottelua enemmän toisella puolikkaalla.
Jaloissa tuntui suoritus jo treeneissä ja seuraavana päivänä vasta tuntuikin. Kroppakaan ei ole tottunut juoksemiseen ja/tai nopeisiin suunnan vaihtoihin. Hyvä herätys tämäkin, ei ole iso juttu pitää arjessa mukana agilityä tukevia aktiviteetteja. Tikru myös väsähti, mutta mielestäni enemmän henkisesti kuin fyysisesti. Hypyt oli 20-30cm ja oli kiva huomata ettei korkeammatkaan hypyt näyttäneet vaivaavan koiraa. Useimmiten kun treenaan 10-20cm hypyillä. Kyllähän Tikrussa näkyy ettei olla ratatreeniä pahemmin tehty, mutta kivasti saatiin nyt tehtyä 12 sekä 11 esteen pätkät. Vaikka Tikru on edelleenkin valtavan raakile, niin on sillä myös huikean paljon erittäin päteviä taitojakin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti