Uusissa maisemissa eniten huolestutti uusi lenkkien löytyminen. Muutettiin Espoosta niin mielettömien lenkkipolkujen luota pois, että tiesin jo lähtökohtaisesti ettei uuden kodin ympäristö pysty tarjoamaan samaa. Eniten olen kaivannut puita, lehtien havinaa, polkuja ja lintujen laulua, eikä nykyisessä peltoympäristössä näitä oikein ole. Onneksi uusiin paikkoihin tutustuminen on tuonut pientä helpotusta sillä muutama mukava alue on tullut vastaan. Yksi isohko metäsalue on myös vielä tutkimatta, toivon kovasti että sieltä löytyy lisää mielekästä lenkkimaastoa.
Jos jouduttiin luopumaan huikeista lenkkimaastoista niin sain jotain sellaista mitä en osannut edes kaivata. Niillä kahdella metsäreitillä mitkä olen löytänyt on niin vähän käyttäjiä, että uskalla pitää jopa Tikrua hieman vapaana. Ja onhan se hellyyttävää nähdä miten koira nauttii kun saa liikkua omaan tahtiin! Mörkö ja Tikru ovat myös alkaneet rallaamaan keskenään, jotain mitä ei ole aikaisemmin tapahtunut. Mörkökin jaksaa ihan hyvin vielä tunnin lenkitkin jos osa lenkistä tehdään metsässä poluilla.
Lenkkeilyreittien muutos näkyy ehkä hieman yllätäen koirien lihaksistossa. Vaikka suurin osa lenkeistä on yksipuolista entisellä peltopohjalla liikkumista, niin nämä 10-20min vapaana juoksemiset ovat puolestaan mahdollistaneet lihaksiston kehittymisen. Espoossa koitin viedä koiria paljon mäkisillä teillä ja metsäpoluilla, mutta ei se hihnassa kulkeminen näemmä kuitenkaan vastaa edes murto-osaa vapaana kulkemisesta.
 |
| Lenkkien jälkeen lepohetki |
