Päätin ilmoittaa Tikru aika ex tempore agilitykisoihin, vaikka tiesin ettei vielä olla vaadittavalla tasolla. Halusin myös kokeilla Tikrun kanssa uutta kisapaikkaa. En itse niin tykkää Ojangosta, joten usein siellä järjestetyt kisat jäävät väliin.
Jännä kun on useamman kuukauden kisatuko että miten nopeasti rutiinit unohtuvat! Aamulla mietin että että mitä ihmettä olen yleensä kisoihin pakannut mukaan. Kisapaikalla tein ilmoittautumisen kädet täristen. Mietin myö että mitenköhän tämän koiran kanssa oelnkaan tehnyt lämmittelyitä. Onneksi itse kisasuoritusten alkaessa jännitys oli painunut taka-alalle ja radalla olin kohtuulisen normaali.
Vaikka tulosten valossa meillä menikin kurjasti (7,26 ja HYL) niin olen tyytyväinen kisoihin. Tikru pystyi olemaan kummankin rdan lähdössä rentona, ja tämä mahdollisti radn onnistumisen heti alusta. Koira teki tehtävänsä hyvin, ja minun mielestä Tikru osui kontaktille puomilla vaikka tuomari toisin tuomitsikin. Sinällään tuolla ei ole merkitystä, minulle tärkeämpää oli se miten rennosti ja vauhdikkaasti Tikru teki puomin kokonaisuutena.
Itse olen älyttömän tyytyväinen siitä, että tein radoilla viisi persjättöä ja vieläpä niin että se tuntui luontevalta! Tämä ohjaus on monille business as usual mutta itselle se on ollut vaikea jo vuosien ajan. Olen siis todella tyytyväinen että oma epävarmuus on korvautumassa mukavuudella ja vaikea alkaa tuntua helpolta ja varmalta. Oma oppipolku persjättöjen kanssa jatkuu! Osasin jopa yhdelllä radalla valita valssin oikeassa kohtaan persjätön sijaan. Olen tyytyväinen etten ole sokaistunut käyttämään pelkkää persjättöä. Toisella radalla oma ohjaus meni hiukan hutiloimiseksi ja tästä syystä HYL.
Vaikka Tikru olikin rento ja hyvin kuulolla, niin olin yllättynyt Tikrun vaisuun etenemiseen. Treeneissä on nähty viime aikoina ihan toisenlainen koira, joten tätä pitää hiukan miettiä. Paineistuko koira kuitenkin sen takia että jännitin? Jännittikö Tikru? Koirasta ei näkynyt että se olisi reagoinut kuulutuksiin, ihmisiin tai koiriin mutta mistä sitä tietää jos kuitenkin jännitti. Näkyykö Tikrun suorituksissa vielä kisakokemattomuus? Häviääkö vaisuus kokemuksen myötä? Itselle tärkeimmän jo poissulkinkin, ja käytin Tikrun tsekttavana. Jonkin verran oli jumia pohkeissa, vasemmalla puolella lantiota ja kallon takana niskassa. Voivathan nämäkin vaikuttaa liikkumiseen.
