Eilen oli jännä päivä, kun olin lähdössä ihan yksin vauvan kanssa kisamatkalle Kirkkonummelle. Vauva teki onneksi päivästä helpon nukkumalla oikeastaan koko reissun ajan. Sää ei ollut ihan niin helppo kun taivaalta tuli vettä, räntää ja lunta. Oli haasteellista pitää itsensä ja koira kuivana ja lämpimänä.
Kari Jalonen oli suunnitellut kaksi jouhevaa rataa. Ensimmäisessä oli muutama inhottava takaakierto, toisessa oli suorastaan loistavat linjat. Mutta eipä se auta että radat on mukavat jos perusteissa kompastuu. Kisojen jälkeen muistelin ettei Mörkö ole tainnut olla kunnon treeneissä tänä vuonna laisinkaan ja se kyllä näkyi ja pahasti. Ollaan toki käyty tekemässä puomi, keinua ja puomia sekä satunnaisesti tehty jotain muuta pientä. Mutta sellainen kunnon ratatreeni on ollut kuukausia tauolla.
Molemmilla radoilla itse ohjasin lepsusti ja liikuin huonosti. Molemmilla radoilla Mörkö sai omia oivalluksia. Näiden yhteistuloksena molemmilta radoilta hylky. Sivuhuomiona ainoat tuplahyllyt ovat tulleet nimenomaan Jalosen radoilta.
Tuuri olisi ollut puolellamme jos vain olisimme hoitaneet Mörkön kanssa tonttimme eli tehneet puhtaan radan. Ihanneaikaan oltaisiin päästy jälkimmäisellä radalla. Tältä radalta ei tullut kuin yksi nolla ja sekin -0,5 tuloksella joten JOS.... Myönnän, on ihan pikkaisen ottanut päähän kun ei näitä mahdollisuuksia saada viimeinen serti joka kisoissa missään tapauksessa ole. Sitten kun on niin itse sössitään. Pistää nöyräksi ja miettimään olennaista ja pohtimaan miten sinne päästään.
Ensimmäinen korjausliike on Niinun treenit ensi viikolla. Toinen korjausliike on minun spurtit sopivissa väleissä. Tässä on isona apuna potkupyörällä välillä liiankin nopeasti liikkuva esikoinen - pitää vauhtia sopivan epätasaisena niin tulee suunnittelematta intervallityyppinen juoksuharjoitus ;)
